195bc558-4e7d-4bd9-b8ab-8967c64954fe

Helsingin seudun väestö äidinkielen ja iän mukaan 1.1.2000-

Helsingin seudun väestö äidinkielen (kaikki kielet) ja iän mukaan 1.1.2000-

Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo,
Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava,
Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Uusimaa ja Helsingin seutu.
Aluejako vastaa tilastovuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden 2009 alussa
lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu
Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä
tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2008 väestölukuja
tilastovuosien 2009- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä
summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue.
Helsingin seutu on asunto- ja
työmarkkina-alue.
Tietolähde
Tilastokeskus
Kohdejoukko ja rajaus
Väestöllä
tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla
Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on
kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan
riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti
ulkomailla.
Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on
tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden.
Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai
lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja
henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole
Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja
kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n
rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.
Vuodenvaihteessa
1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen
asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen.
Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana
vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Ennen vuotta 1990
käytettiin henkikirjoitettua väestöä koskevaa tietoa. Yksinkertaisuuden vuoksi
taulukoissa käytetään vuoden ensimmäisen päivän tilannetta.
Vuodesta 1996
lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan
huomioon kaikki tammikuun loppuun (vuoteen 1990 toukokuun loppuun ja vuosina
1991–95 maaliskuun loppuun) mennessä Väestörekisterikeskuksen
väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot.
Luokitukset

IKÄ tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina. Tieto on saatu
väestötietojärjestelmästä. Ikätieto on esitetty taulussa sellaisten kielten/
kieliryhmien osalta joiden puhujia on kunnassa 5 tai enemmän.
ÄIDINKIELI -
tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat
syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli
säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kielet
on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639-1 -standardin mukaisesti. Taulu
sisältää kaikkiaan 186 kieltä sekä erilaisia kieliryhmittelyitä. Kunkin
kieliryhmän alla on lueteltu ao. ryhmään luokitetut kielet.
Tietojen salaus:
mikäli kielen edustajia on tilastossa alle 5, ikärakenne on salattu.

Aikasarja
Tiedot ovat vuodesta 2000 lähtien.
Tietojenkeruumenetelmät
Tiedot
henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen
kautta.
Päivitystiheys
Vuosittain

Helsingin kaupungin tietokeskus

2015-09-29 02:25:38

vuosi

Helsingin kaupungin tietokeskus

ckan

fi