European
Data Catalogues
Dataset

CKAN

Sub menu


Helsingin seudun rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.

Dataset Profile

Odm ID
c4513ebd-b8e0-49e2-a4c4-6a157f19a30b
Title
Helsingin seudun rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.
Notes
Helsingin seudun rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan alkaen 31.12.2002

Sisältää tietoa rakennuksista (lukumäärä,
kerrosala) käyttötarkoituksen/kerrosluvun ja rakennusvuoden mukaan

Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki,
Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää,
Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Tuusula ja Vihti.

Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu, Uusimaa ja
Suomi.
Aluejako vastaa tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden
2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin
sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi
Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2007
lukuja tilastovuosien 2008- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota
sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue.
Helsingin seutu on asunto- ja
työmarkkina-alue.
Tietolähde
Tilastokeskus
Kohdejoukko ja rajaus

Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi
rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa,
joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua
katettua ja yleensä ulkoseinien
tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien
rajoittamaa tilaa.
Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai
kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen
pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora
pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu
jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.

Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460,
RT 120.12 mukaisesti.
Luokitukset
KÄYTTÖTARKOITUS määräytyy sen mukaan, mihin
suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennustilastoissa käytetyt
pääryhmät ovat asuinrakennukset, liikerakennukset, toimistorakennukset,
liikenteen rakennukset, hoitoalan rakennukset, kokoontumisrakennukset,
opetusrakennukset, teollisuusrakennukset, varastorakennukset, palo- ja
pelastustoimen rakennukset, muut rakennukset. Rakennusluokitus on esitetty
Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 1994.
Kaikkia
rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen
rakennuskantaan. Vuoden 2000 tilastoista lähtien on rakennusten
tilastointiperusteita muutettu
siten, että vakinaisesti asutut vapaa-ajan
asunnot on luokiteltu asuinrakennusten luokkaan
erilliset pientalot.
Rakennuskantatilastoon ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm.
maatalousrakennukset.
Asuinrakennukset on jaoteltu alaryhmiin erilliset
pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot alle 4 kerrosta ja
asuinkerrostalot 4 + kerrosta.
RAKENNUSVUODELLA tarkoitetaan vuotta, jona
rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980,
on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.
Author
Helsingin kaupungin tietokeskus
Author Email
Catalogue Url
Dataset Url
Metadata Updated
2015-09-26 11:43:31
Tags
Date Released
Date Updated
Update Frequency
vuosi
Organisation
Helsingin kaupungin tietokeskus
Country
State
Platform
ckan
Language
fi
Version
(not set)